Nyt se on valmis. Tuotekehitysjakson tehtäväni, istuimeni, oma pieni tuotokseni
- Gallop by Kuhmu -
Eilen kiinnitin viimeiset elementit Gallopiin, eli kiinnitin nuo kantokahvat siihen. Ja vihdoinkin odotettu osuus eli tuotemerkin suojan poisto. Siis kun laitoin jo silloin kasaamis vaiheessa siihen kumihanskan suojaksi. Se oli kiva kuoria näkyviin. Se jotenkin kruunasi valmistumisen.
Vaikka en mikään punaisen ystävä olekkaan, kuvasin tuotteeni koululla punaista seinää vasten. Tämä oli ainut kohta, jossa valo ei ollut niin kauhean kalseaa. Ja erottuupahan ainakin taustastaan hyvin. Koululla on menossa remontti ja siten valokuvastudiot olivat poissa laskuista. Harmi...
Ideahan Gallopiin lähti suunnitteluvaiheessa siitä, että mietin vanhaa satulaa, kuinka kiva sellainen olisikaan, mutta ajattelin etten ehkä ikinä sellaista saisi käsiini. Mietin muitakin ideoita, mutta tämä satula juttu tuntui parhaalta. En edes oikein muista mistä sen keksin. Se vain tuli päähäni. Mietin jo alkuvaiheessa satulan alle juuri keinuvaa alustaa tai vaihtoehtoisesti jotain isoa "rahia" tai vähänkuin säkkituolia, johon satula uppoaisi.
No, tuumasta toimeen, eli laitoin Facebookkiin ilmoituksen, josko joltakin löytyisi vanha satula. En tiedä, jokainen voi punnita itse sosiaalisen median haittoja ja hyötyjä, mutta tässä tapauksessa siitä kerrankin oli todella hyötyä ja satula löytyi kuin löytyikin. Itse asiassa minulla oli jopa varaa valita. Tämä ihana pieni vanha englannista tuotu ponisatula oli kuitenkin ehdoton ykkönen pienen kokonsa vuoksi. Myös väri oli mieleinen. Juuri sellainen kuin kuvittelinkin.
Satula oli kuitenkin ollut jossain vaiheessa elämäänsä vähän heitteillä. Nyt se oli kuiva kuin korppu ja takakaaren kohdalta nahka vähän rikki. Vaikka tiesin kauniin ruskean värin hieman tummuvan päätin öljytä satulaa valjasöljyllä. Siihen kun jäi pienestäkin osumasta ihan näkyvät naarmut. Öljyäminen siis mielestäni kannatti. Lisäksi liimasin nahalle sopivalla liimalla takakaaren repsottavan osan kiinni, jottei nahka siitä enempää repeäisi tai rupaisi irvistämään.
Puuosat tein vanerista, jotka muokattiin oikean mallisiksi sirkkelissä ja vannesahalla. Jälkimmäistä pääsin itsekin käyttämään. Hiomakoneessa viimeistelin reunat. Liimalla ja nauloilla alaosa rungosta kasattiin, jonka jälkeen lähdin työstämään rungon yläosaa täyspuusta. Näistä onkin tarkemmin jo aiemmissa postauksissa jotka löydät tunnisteilla; Tuotekehitys tai Gallop.
Rungon maalasin kolojen kittaamisen jälkeen tikkurilan Helmi kalustemaalilla. Alkuperäisen mustan sijaan maalasinkin rungon valkoisella, jotta se olisi monikäyttöisempi meillä kotona. Runkoon kiinnitettiin kokoamisvaiheessa nahkainen tuotemerkki, johon käsin kirjailin tuotteen nimen ja tuotemerkin. GALLOP ja KUHMU. Runkoon tuli myös metalliset kantokahvat. Rungon ja satulan väliin tuli suunnitellusti ohranjyvätäytteinen tyyny. Edullisen ja halutunlaisen kuosin vuoksi tyynyn päällikankaaksi valikoitui valmis tyynyliina. Hintaa oli vain 2,95. Sisälle ompelin sisäpussin, jonka täytin ohranjyvillä. Näin jyvät pysyvät varmasti tallessa.
Vaikka en mikään punaisen ystävä olekkaan, kuvasin tuotteeni koululla punaista seinää vasten. Tämä oli ainut kohta, jossa valo ei ollut niin kauhean kalseaa. Ja erottuupahan ainakin taustastaan hyvin. Koululla on menossa remontti ja siten valokuvastudiot olivat poissa laskuista. Harmi...
Ideahan Gallopiin lähti suunnitteluvaiheessa siitä, että mietin vanhaa satulaa, kuinka kiva sellainen olisikaan, mutta ajattelin etten ehkä ikinä sellaista saisi käsiini. Mietin muitakin ideoita, mutta tämä satula juttu tuntui parhaalta. En edes oikein muista mistä sen keksin. Se vain tuli päähäni. Mietin jo alkuvaiheessa satulan alle juuri keinuvaa alustaa tai vaihtoehtoisesti jotain isoa "rahia" tai vähänkuin säkkituolia, johon satula uppoaisi.
No, tuumasta toimeen, eli laitoin Facebookkiin ilmoituksen, josko joltakin löytyisi vanha satula. En tiedä, jokainen voi punnita itse sosiaalisen median haittoja ja hyötyjä, mutta tässä tapauksessa siitä kerrankin oli todella hyötyä ja satula löytyi kuin löytyikin. Itse asiassa minulla oli jopa varaa valita. Tämä ihana pieni vanha englannista tuotu ponisatula oli kuitenkin ehdoton ykkönen pienen kokonsa vuoksi. Myös väri oli mieleinen. Juuri sellainen kuin kuvittelinkin.
Satula oli kuitenkin ollut jossain vaiheessa elämäänsä vähän heitteillä. Nyt se oli kuiva kuin korppu ja takakaaren kohdalta nahka vähän rikki. Vaikka tiesin kauniin ruskean värin hieman tummuvan päätin öljytä satulaa valjasöljyllä. Siihen kun jäi pienestäkin osumasta ihan näkyvät naarmut. Öljyäminen siis mielestäni kannatti. Lisäksi liimasin nahalle sopivalla liimalla takakaaren repsottavan osan kiinni, jottei nahka siitä enempää repeäisi tai rupaisi irvistämään.
Puuosat tein vanerista, jotka muokattiin oikean mallisiksi sirkkelissä ja vannesahalla. Jälkimmäistä pääsin itsekin käyttämään. Hiomakoneessa viimeistelin reunat. Liimalla ja nauloilla alaosa rungosta kasattiin, jonka jälkeen lähdin työstämään rungon yläosaa täyspuusta. Näistä onkin tarkemmin jo aiemmissa postauksissa jotka löydät tunnisteilla; Tuotekehitys tai Gallop.
Rungon maalasin kolojen kittaamisen jälkeen tikkurilan Helmi kalustemaalilla. Alkuperäisen mustan sijaan maalasinkin rungon valkoisella, jotta se olisi monikäyttöisempi meillä kotona. Runkoon kiinnitettiin kokoamisvaiheessa nahkainen tuotemerkki, johon käsin kirjailin tuotteen nimen ja tuotemerkin. GALLOP ja KUHMU. Runkoon tuli myös metalliset kantokahvat. Rungon ja satulan väliin tuli suunnitellusti ohranjyvätäytteinen tyyny. Edullisen ja halutunlaisen kuosin vuoksi tyynyn päällikankaaksi valikoitui valmis tyynyliina. Hintaa oli vain 2,95. Sisälle ompelin sisäpussin, jonka täytin ohranjyvillä. Näin jyvät pysyvät varmasti tallessa.
Olen ihan tyytyväinen tuotokseeni. Kyllä se varmaan kotona löytää oman paikkansa.
Tiistaina se sitten selviää pääseekö omani kirjastoon näyttelyyn. Neljästäkymmenestä noin puolet pääsee sinne näytille tiistaina järjestettävän äänestyksen mukaisesti.
