Ompelu

Pääsimme perjantaina tutustumaan koulumme vaatetuspuolelle ja miettimään tuotekehitys projektimme kiemuroita. Saimme tutustua teollisuuskoneisiin harjoitustyön muodossa. Jokainen teki itselleen kassin. Minun kassistani tuli tällainen kauppakassin taskullinen versio. Sisätaskua ajatellessani en halunnut, että tikkauket jäisivät ulkopuolelle näkymään. Heräsi ajatus kahdesta taskusta, jonka ajattelin ensin olevan mahdoton. Minähän ompelisin toisen kiinni ommellessani toista. You got it? Sitten tajusin, että tottakai se onnistuu - helpoiten tekemällä kaksi taskua. Ompelin siis ensin pienemmän sisätaskun ja sitten isomman ulkotaskun ulkopuolelle samaan kohtaan.

Vasta kassin ollessa valmis tuli mieleen, että olisi kiva saada se suljettua jotenkin. Laitoin siihen siis vielä tarranauhaa, vetoketju olisi pitänyt kuulema laittaa jo ihan alkuvaiheessa, joten se täytyi unohtaa. Hieno siitä kuitenkin tuli ja innostuin ihan kamalasti. Ihan vähän olen laina koneella kotona ommellut sitten yläasteen käsityö tuntien ja voi että tää oli kivaa! Ja noilla kunnon vehkeillä se oli niin ihanaa. Saumuri millä huolittelet ja kone hoitaa samalla ylijäämä kankaan leikkaamisen. Ja ah sitä silittämisen riemua kun teollisuus vermeet hoitaa sekunnissa sen mitä kotona hinkutat viisi minuuttia.

Laukku valmistui hyvissä ajoin ja pyysin lupaa tehdä vielä sisustustyynyt päälliset. Sain luvan sekä tehdä ne, että myös apua kivalta Kaisa opelta. Niistä tuli tosi kivat ja tyynyt kotona, jotka olin ajatellut niihin sisälle sopivat mainiosti. 

Kävin perjantaina  myös vaihtamassa yhden tuotteen kaupassa minkä olin ostanut ja valitsin tilalle tuon ovistoppari koiran, joka sattui olemaan hassusti samanlaista kangasta kuin nuo tyynynpäälliset. Meidän neiti tuli sitä tutkailemaan ja toimi kuvausjärjestelijänä. Hyvin toimikin. Kävi kääntämässä pehmokoiran parempaan asentoon. Vai mitä meinaatte?

Tekstiilipuolella on koulussamme huippulaite, nimittäin tekstiilitulostin. Sitäkin saa käyttää tän projektin aikana. Katsotaan nyt mihin ratkaisuun päädyn sen osalta, mutta maksua vastaan saa myös tulostaa joitakin omia juttuja, ja minä haluankin kokeilla tehdä söpöt koira tyynyt. Yllätys yllätys... Ostin jo valkoiset tyynyliinat. Ensiviikolla pääsen siis ehkä jo testailemaan...

- Milla

Muumi Toven juhlamuki

Lisää mukista toisesta blogistani täältä.

- Milla

Ristomatti Ratia

Eilen saimme erikoisantia aiheesta ideasta tuotteeksi. Tunnin mittaisen luennon piti meille itse Ristomatti Ratia. Yllätyin hänen rentoudestaan ja aidosta tavasta kertoa omaa tarinaansa ja tuotteiden syntyhistoriasta. Tunti meni ihan liian nopeasti ja kysymyksiäkin olisi voinut ehtiä kuulemaan enemmän. Jäi todella positiivinen kuva hänestä.

Ristomatti Ratia. Kuva lainattu Ammattiopiston facebook sivuilta.

Ihastuin ikihyviksi hänen uransa alkupuolella suunnittelemaansa kattohuoneistoon sekä ehkä suuremmalle yleisölle tuttuun Saarenmaalaiseen maatilaan. Vintille tehdyssä asunnossa kaikki oli valkoista - eikä tuohon aikaan oikein vinttiasuntoja vielä ymmärretty. Oli kuulema tärkeää ehtiä kertomaan remonttimiehille mitä kaikkea EI saa tehdä. Ristomatti kun halusi noudattaa omaa näkemystään esimerkiksi siitä, ettei jalka tai kattolistoja tule vaan kaikki on slimmiä ja valkoista - puhdasta. Se, että pitää mennä oman tunteensa mukaan ja valvoa sen toteutumista työn loppuun saakka painottui muutenkin hänen puheistaan. Pidin siitä kovasti. Miksi et pitäisi kiinni ideasta, jos tiedät että se on hyvä ja mahdollista toteuttaa.

Dia kauniista kattohuoneistosta.

Saarenmaan vanhassa maalaisidyllissä oli kaikki rempallaan aikaan, jolloin se Ristomatille esiteltiin. Silti hän näki kaiken romun alta paikan kauneuden, sen pihamaata koristavat hienot pitkät kiviaidat ja kymmenet omenapuut. Vaimo taas ei ollut kovin ihastunut ja sanoikin, ettei sinne enää jalallaan astuisi. Ristomatti kuitenkin hankki paikan itselleen ja teki siitä juuri sellaisen kuin oli kuvitellutkin. Ja tämän jälkeen Anu kuulema totesi, että nyt hänkin täällä viihtyi. Hän ei ollut vain kyennyt näkemään sitä potentiaalia romujen seasta.

Ristomatin äiti, Marimekon perustaja Armi Ratia on neljätoistavuotiaana kirjoittanut päiväkirjaansa seuraavat kolme kaunista lausetta, josta Ristomatti on kehittänyt aiheen ainakin kahteen riipukseen.

Näistä ja monesta muusta mielenkiintoisesta tarinasta ehdimme kuulla pienet pätkät. Kiva poikkeus taas tavallisiin koulupäiviin. Ristomatin jälkeen luennoi vielä itsekin mm. somistajana toimiva Annika Hirvi. Luento kertoi somistamisen trendeistä. Lähdin kuitenkin sovittuun tapaamiseen kesken tämän luennon, joten koko anti jäi saamatta. Mieleen jäi kuitenkin se, että nykypäivän suomalainen ollessaan kiireinen ei ehdi pysähtyä ihmettelemään näyteikkunoita, joten trendinä on tehdä ikkunoista yksinkertaisia - vailla tarinaa. Itse en kyllä täysin tätä allekirjoittaisi. Toki asiasta voi olla montaa mieltä ja se ikkuna, joka toiselle brändille sopii ei välttämättä ole hyvä toiselle. Hmm...

- Milla

Hyvää tiistaita!

- Milla

Istu, istukaa, istukaatten

Hello! Tässä se nyt sitten on. Ideani tuotekehitysjakson tehtävään suunnitella ja valmistaa istuin. Tänään vein tätä jo kouluunkin näytille. Vähän siinä on fiksattavaa, mutta luulen, että go with the flow on kuitenkin tässä tapauksessa se oikea valinta. Eli pysyttelen tässä ideassa. Se tuntui kuitenkin lennokkaimmalta kaikista. Pidän vielä tarkemmat suunnitelmat salassa, mutta kuten opettajakin sanoi, tulee tämä istuin jokatapauksessa tuomaan kaikille mielikuvan hevosesta. No, se kai ei ole mitenkään vältettävissä kun siinä käyttää satulaa.

Lisää tähän liittyvästä hauskasta kommelluksesta, joka tuota animaatiotakin tahdittaa voit lukea toisesta blogistani Mippan matka / uusia ihanuuksia.

Tein myös ahaa elämyksen, että GIMP:illä pystyy tehdä GIF-animaatioita. En osaa tuota GIMPpiä vielä alkuunkaan käyttää, mutta tämä on jo erittäin lupaava sellainen (alku). Tuo on siis elämäni ensimmäinen.

- Milla

Kirppislöytöjä

Heipsan! Tänään koulussa suuntasimme viimeiseksi kirpputoreille etsimään ideoita ja materiaaleja tuotekehitysjakson tehtävään - eli tehtävään suunnitella ja valmistaa istuin. Löytyi jotain ideaa siihenkin, mutta jätin osan vielä hautumaan. En viitsi sijoittaa turhaan euroja sellaiseen, josta en vielä tässä vaiheessa voi olla täysin varma ;) Salamyhkäistä, eikö? En halua vielä kuitenkaan paljastaa enempää ennenkuin olen varmempi ideasta.

Tein kuitenkin muita löytöjä ja tosi edullisesti. Eläinsuojeluyhdistyksellä oli myytävänä ilmeisesti ihmisten lahjoittamia vaatteita. Tai näin ainakin voisin olettaa? Ja sieltä tein kunnon vintage löydöt. Suomalaisen Design Seventa silkkipaidan kauniin vanhan roosan värisenä. Maksoi 50 senttiä. Ihan kuin uusi. Uskomatonta kuinka nuo vanhat kankaat kestää aikaa. Tosi yksinkertaisen kaunis ja kiva väri. Olisi kiva tietää kuinka vanha tämä on? Kyseistä merkkiä oli ainakin Helsinkiläisessä Vintage pukeutumiseen erikoistuneessa liikkeessä eli ainakin tää on vanha.

Toinen löytö oli MICHAEL STURMin sametti jakku kaksi euroa. Todella hauska kaulukseton malli. Tämäkään ei ole kankaaltaa mistään kulunut. Kuin uusi. Hurmaava jollainlailla. Kotona tosin huomasin pienen miinuksen. Olkatoppaukset ovat irronneet ja valahtaneet jonnekkin vuoren sisään roikkuen nyt takana helmassa vuoren ja päällikankaan välissä. Lisäksi yksi nappi puuttuu. Nämä pikku virheet korjaa kuitenkin helposti ja täytyy jahdata, josko jostain löytyisi tuollainen samankaltainen nappi. Jakku on valmistettu länsi Saksassa, joten ei tämäkään ihan uudenkarhea taida olla. eBayssä oli myynnissä ko. merkin mekko vintage 80' merkinnällä ja kyllähän tuo johonkin aikaan ennen Saksan yhdistymistä viittaa tuo valmistus merkintä.

Vielä pakko oli ostaa tuollainen pöllökoru. Mulla on jo sellainen hopeinen tms. ja tää pronssi / kullan värinen oli vaan alle kaks euroa, joten pakko oli saada. Match match... Yhteensä ostokset teki siis tänään 4,40€.

Kuvat ei tee näille oikeutta kun pimeässä yrittää kuvata. Varsinkin mustaa vaatetta on niin vaikeaa ikuistaa muutenkaan sisätiloissa varsinkaan pelkän henkarin päällä. Mallikin näyttää napitettuna vähän mummolta vaikka minusta se on enemmänkin chic luonnossa ;) Sori siis huonolaatuisista kuvista!

- Milla

Uolevi Nurmi

Kenelle on tuttu nimi? Käsi ylös - mun lapanen nousee. Mietin samalla kuumeisesti, että mistä se on tuttu. Nimi on tuttu, mutta kuka tuo mies mahtaakaan olla. "Hei se on varmaan joku puuseppä." Pika googletus - sehän on. Ei vaan silti tule mieleen, että mistä se on tuttu. Ruokalassa se tulee kuitenkin jostain mielen sopukoista. Hei se on siitä "suomen karmein keittiö" - eiku mikä se oli. Suomen kaamein kämppä, korjaa mun luokkakaveri. Joo hei siitä se on! (Muistan näköjään erityisesti jonkun keittiö jakson.)

"Suomen kaamein kämppä" - Uolevi Nurmi. Puuseppä ja mm. jalkapallovalmentaja tuli kertomaan itsestään ja tuotteiden synnystä meille, ekana koulupäivänä sitten marraskuun alun. Työharjoittelun ja joululoman jälkeen meillä alkoi uusi jakso, tuotekehitys.

Uolevi oli hauska puhuja, hän alusti meidät tehtäväämme. Suunnittelemaan tuote. Erityisesti jäi mieleen vika juttu - se kai oli tarkoituskin. Onko sulla kaikki pelissä? Jos haluat oikeasti onnistua ja saavuttaa jotain tee se "Kaikki pelissä - sataprosenttisesti".

Päätinpä myös tehdä pitkästä aikaa videon. En tiedä mitä kamera sääti monta kertaa. Selitin tuon vieraammekin jo yhdelle videoista, mutta kamera ei taltioinutkaan mitään. Jotenkin tää oon taas niin hankalaa :) Miten sitä osaisi puhua luontevasti? Sönkötystä ja sit väkisin aina jotain vääntöä loppuun kun ei vaan vois sanoa että "moi"? Miksei muka voisi? Mulla on joku oma hankaluus vaan nyt tähän asiaan...

Näille järkyille videoille on tehtävä jatkossa jotain, 

mutta tässä tämä kuitenkin on (kivaa mutustelua ja karvalapsen väliintulo)

Taustamusiikki YouTuben musiikkikokoelmasta / Back to school

- Milla

Kuvankäsittely

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. 

Mutta kuva - kuten sanatkin saattavat usein valehdella. 

Herää kysymys kuinka paljon kaikkia lehtikuvia vaan käsitelläänkään, jos minä pystyn minuutissa alkeellisella googlen ilmaisohjelmalla käsittelemään kuvan pienimmät virheet pois. Ja tämä siis todella hutaisten vailla mitään kunnon ohjelmaa. Ainahan mallien kuvista poistetaan häiritsevät luomet yms., mutta olisipa hauska - TODELLA hauska joskus saada käsiin lehti, jossa moista käsittelyä ei olisi tehty yhdellekään kuvalle.

Tässäpä naistenlehdille hyvä idea! Kerran vain sellainen numero, jossa ei millekään ihmisen kuvalle ole tehty minkäänlaista retusointia. Hei se olis hauskaa...

Eihän tää nyt mikään uusi juttu ollut. Tulipahan vain mieleen. Ja vaikka tämän on tiedostanut mielen syövereihin jo ajat sitten sortuu ainakin allekirjoittanut silti aina silmäilemään kauniita naisia kuvissa ja heidän täydellisiä vartaloitaan, hakee lohdutukseksi palan suklaata ja menee ehkä huomenna aavistuksen pidemmälle lenkille.

- Milla

Penkille

Huomenna alkaa koulu! Jee. Tuntuu ihan kivalta palata koulun penkille työharjoittelujakson jälkeen. Alkavalla jaksolla on luvassa tuotekehitystä yhdessä monen eri ryhmän mm. sisustussuunnittelija opiskelijoiden kanssa. Luvassa on siis jälleenkerran tiimityötä! Erityisen kivaa on minusta, että pitkän loman jälkeen saa valmiin ruoan jokapäivä ;) No ei vaiskaan. Tykkään tehdä kotona ruokaa, mutta onhan se sitä jokapäiväistä "mitä tänään syötäisiin?" - kamppailua.

- Milla

Pinnalla nyt...

Kuiske kuuluu, että nyt olisi sopivaa pukeutua sammaleen ja metsän hämyn vihreään, sinappiseen keltaiseen, luumun ja hattaran pehmeisiin sävyihin ja nuo tikkaukset, joista jo puhuin aiemmin. (Lue aiempi postaus täältä.) Niitä riittää joka lähtöön. Juuri kun menin sanomaan, etten ennen reissua bongannut niitä täällä Suomessa - nyt kyllä näkyi. H&M:llä näin tikkipuseroita mm. juuri sinapin keltaisena. Taitaa jatkaa myös voittokulkuaan pitsi, eläinprintit & erilaiset kuva-aiheet sekä kaikki graafiset jutut varsinkin pöksyissä. Myös farkku on näkyvillä kesää vasten vahvasti. 

Leveälahkeiset ja löysät housut astuu näkyviin pillien vihdoin antaen niille tilaa. Tästä en itse niin välittäisi. Jotku super leveät lahkeet? Ei innosta kyllä yhtään... Ylipäätään nyt on aika yhdistellä isoja juttuja. Ylisuuri takki, väljät farkut jne.

Taitaa näissä olla yksi yhteinen sääntö - älä pukeudu päästä varpaisiin samaan esim. tuohon tikki villitykseen vaan yhdistele eri trendit keskenään. Lukipa kyllä jossain, että olisi muodikasta pukeutua myös kauttaaltaan samaan sävyyn kunhan vaihtelee eri materiaaleja ja pintoja. Esim. neule yläosa, farkku alaosa ja kiiltäväpintainen takki sekä kengät.

Mutta mitä se muoti oikeastaan on? Kuka sen luo, kuka siitä päättää? Mistä trendit alkaa? Nämä on kysymyksiä, joita miettii kun näitä pläräilee netissä tai katselee kaupassa. Mikä loppujen lopuksi on todella se must just nyt?

Ylisuuri takki - keltaisena kuinkas muuten?

Kuva: hm.com

Väljät ja mukavat housut. Tämän tyyliset itseasiassa hankin jo etelänmatkallemme mustana.

Kuva: hm.com

- Milla